Koko yön AUM-chanting

7.2.

Sanskritin kielessäkin ollaan muuten menty eteenpäin. Ja aika paljon ollaankin menty, jopa niin paljon että minä ja Ralph ollaan jo tiputtu kärryiltä kauan sitten ja ollaan nyt niillä tunneilla enemmän pihalla kuin lumiukot. Opettajan aksentti on niin vaikea että sitä ei ymmärretä kovin helposti, ja se kopioi kirjastaan taululle niin nopeesti ne tekstit että meillä kestää ikuisuus kirjottaa ne omaan vihkoon ja kun me taiteillaan ensimmäisiä kirjaimia omiin papereihin niin se opettaja selittää jo että mitä se on kirjottanut ja miten ne sanat muodostuu ja meille ne näyttää vaan todella oudoilta merkeiltä. Kun yhdistää kirjaimen ja toisen kirjaimen, tulee siitä joku täysin erilainen kolmas merkki lopputulokseksi. Ja yhden kirjaimen kirjoittamiseenhan meillä menee ikuisuus!

Viime viikolla piti päättää mistä aiheesta tekee lopputyön täällä. Oli todella vaikea päättää mistä tekee mutta sitten jotenkin taas joka puolelta aihe Dharma on puskenut tietoisuuteen niin aattelin niinkin hienosta aiheesta kirjoittaa kuin ”Dharma in my life”. En sitten vielä tiedä mitä siihen kirjoitan. Onneks on vielä 1,5kk aikaa. Mutta tuohon liittyy vahvasti Karma sekä Yantra ja kun tässä on omaa elämää aika paljon spekuloinut taaksepäin ja eteenpäin niin vois luulla että jotain keksisi.

Uutisista haistoin paskan tänne asti tällä viikolla. Sehän pompsahti ykkösotsikkona iltasanomien sivuilta ensimmäisenä ja sen jälkeen muutamilta tyypeiltä naamakirjan kautta. Pakkohan tähän on itekkin kommentoida koska se asia siellä Suomessa on ilmeisesti ollut aika hyvin tapetilla parin viime päivän ajan ja uskon että asiasta on keskusteltu. Itse kun en keskusteluun ole päässyt osallistumaan ja täällä porukan kanssa en asiasta ”viitsi” keskustella niin ihmettelen asiaa tätä kautta.

Täällä tulee melkein päivittäin kerrottua asioita Suomesta kavereille koska ollaan niin ympäri maailmaa kaikki tultu tänne. Otsikoissa on ollut myös Suomen hyvinvointivaltio ja koulutusjärjestelmä ja kyllähän tuosta koulutusjärjestelmästä mielellään kertookin ihmisille. Meillä on kuitenkin mahdollisuus todella hyvätasoiseen koulutukseen kaikilla, rahasta riippumatta. Mitä se parhaimmillaan poikii on Helsingin Yliopiston kaksi nuorta naista jotka ovat paskoneet housuun tarkoitukselle Turun bussissa ja päättivät vielä jakaa tämän kokemuksen kaikkien kanssa. Haluanko jakaa tämän uutisen täällä Ashramissa kurssikavereiden kanssa...en välttämättä. Onko meillä Suomessa asiat tosiaan niin hyvin että aikaa voi käyttää vaikka housuun paskomiseen ja sen pohtimiseen. Meillä Suomessa asiat on sillä tavalla että me saadaan lehdestä lukea miltä tuntuu paskoa housuihin. No joo mutta eipä siitä sitten sen enempää. Tai no vielä sen verran että kun tuossa tosiaan Christophin kanssa pidettiin aamupalaveria 5 tuntia ja olen tosissaan luullut olevani melko avaramielinen kaveri niin jotenkin sen seurassa aloin vaikuttaan todella kapeakatseiselta tyypiltä. Christoph on kuitenkin kokenut niin paljon ja tehnyt duunia niin vaikeiden asioiden parissa (mm. ihmisoikeusasiat Kiinassa) että on vain todettava että kaikki on niin suhteellista. Mukava huomata että voi olla noinkin avaramielisiä ihmisiä jotka pystyy vaikka mistä löytämään järkevän näkökulman asiaan kuin asiaan. Niin siis pointtini oli että teki mieli kysyä siltä että no miten ymmärtäisit tällaisen asian kuin tämä paska- juttu meillä Suomessa. En kuitenkaan kysynyt mutta olis ollut mielenkiintoista kuulla että olisko se löytänyt ymmärrystä noillekin mimmeille, mä nimittäin en saa puristettua yhtäkään ymmärryksen ajatusta tuosta jutusta. Ensimmäinen fiilis mikä tuosta uutisesta tuli oli että nyt on aprillipäivä, ja kun huomasin että ei ole niin sitä seurasi ihan suoraan sanoen vitutus Matti Vainion puolesta että nyt siellä on kaksi jotain teini-pissiksen, kettutytön ja feministin yhdistelmää sekoillut! Olen päässyt asian yli ja Mattikin on varmasti jo saanut autonsa puhtaaksi joten ei muuta kuin eteen päin vaikka paskat housuissa!

8.2.13

Hmmm...en muista milloin viimeksi olen kertonut laulu-urastani täällä Ashramissa mutta nyt on taas päivityksen paikka siihe. Olen jo rohjennut laulaa lurauttaa 3 eri kappaletta täällä. Yritän kuitenkin hillitä halujani lauleskella ja antaa muillekin mahdollisuuden joten säännöstellen laulan noin yhden Bhajanin viikossa. Se riittää mulle ja pitäis riittää muillekin. Mutta 1 Bhajan / viikko on jo älyttömän paljon jos ajattelee että ensimmäisinä 2-3 kuukautena lauloin 1 Bhajan /3kk.

Unohdin eilen ihan täysin kertoa että meillä oli tosiaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä koko yön kestävä AUM- chanting. Aloitettiin lauantaina Patanjali Hutissa (meidän pihakatos tai huvimaja) tuossa pihalla yhdeksän aikaan ja sitä kesti aamu 5.30 saakka. Tarkoitus oli että koko yön kestää AUM ilman yhtäkään taukoa. Jokaisen tuli buukata aikataulusta vähintään 3 kappaletta puolen tunnin mittaista vuoroa jolloin sitoutuu istumaan tuolla ja veisaamaan AUMia. Itse istuin tuolla läpi yön lukuunottamatta 3 teetaukoa mitä pidin siinä yön mittaan. Meitä oli alkuun noin 25 ahdettu tuonne pieneen tilaan joten siellä oli aika hyvä ja tiivis tunnelma kun aloitettiin. Yön aikana sieltä vieraat hävisivät ja jäljelle jäi Ashramin porukka eli mitä meitä oli 16 henkeä. Tuo on aika voimakas elämys kun kuuntelet tuota AUMia 8 tuntia koko ajan ja parhaimmillaan kun siihen osallistuu parikymmentä ihmistä mukaan. Sunnuntaina aamulla oli pihalla picnic aamiainen ja spesiaali Arthi. Kaikki tämä oli järjestetty meidän Swamin Gurun eli Swami Kanakanandan syntymäpäivän kunniaksi.

Swami Kanakananda on tunnettu myös netissä nimellä Sleepless Saint. Jos googlettaa niin suurin osa linkeistä viittaa Yoganandan kirjaa Autobiography of Yogi. Yogananda kirjoitti kirjassaan tapaamisesta Kanakanandan kanssa.  Tuohon aikaan Kanakananda tuli tunnetuksi siitä että hänelle oli kehittynyt Siddhi jonka vuoksi hänen ei tarvinnut nukkua ollenkaan. Toinen Siddhi mikä hänelle oli kehittynyt oli kyky levitoida ja Swami Gitananda itse todisti tämän.

Noin 1800-1900 lukujen vaihteessa Kanakananda työskenteli matematiikan professorina Varanasin yliopistossa ja eli täysin normaalia elämää. Eräänä päivänä töistä tullessaan hän pysähtyi ostamaan vaimolleen ja lapselleen herkkuja ennen kotiin paluuta kun hän huomasi ihmisten juoksevan pois päin hänen kotialueeltaan. Hän juoksi ihmisiä vastaan kotiin päin huomatakseen että tuossa kaupunginosassa oli syttynyt tulipalo ja hänen vaimo ja lapsi olivat kotona ja menehtyivät tuossa tulipalossa. Swami Gitanandan kertoman mukaan Kanakananda oli lähtenyt juoksemaan pois kotialueeltaan eikä koskaan palannut takaisin Varanasiin. Hän menetti mielenterveytensä tuon tapahtuman takia ja muutti Himalajalle. En muista tarinasta että kenen kanssa hän oli tekemisissä Himalajalla mutta tuolla hän vietti 10 kymmenen vuotta elämästään luolassa. Tuon jälkeen hän palasi normaaliin maailmaan ja muutamien sattumien kautta hänestä tuli Swami Gitanandan opettaja ja Guru Gitanandan ollessa 10- vuotias. Kanakananda on kehittänyt tuon Yantran mitä me täällä ICYERillä opiskellaan ja se perustuu hyvin paljon veediseen astrologiaan ja numeroihin. Kanakananda oli myös tunnettu Yoganandan kirjassa siitä että hän paransi Yoganandan vuosia kipeänä olleen selän käyttämällä Back walk- tekniikkaa, eli sama tekniikka mitä me ollaan täällä opiskeltu. Suosittelisin lukemaan tuon Yoganandan kirjan jos sitä ei vielä ole lukenut jos siis haluaa vaikka yhden kirjan joogasta lukea.

Amma tosiaan jakoi meille paljon tietoa Gitanandasta ja Kanakanandasta tuolloin AUM-chanting iltana, koska tämä Parampara tulee suoraan heiltä ja he ovat saaneet oppinsa aidoilta Risheiltä. Perinne on siis vuosisatoja vanha. Amma on myös jakanut tietonsa meille joogan fyysisen puolen historiasta ja perinteistä mistä ehkä olennaisimmat osat ovat Iyengarin ja Pattabhi Joisin suuntaukset. Asana- harjoitusten historia on äärimmäisen mielenkiintoinen. Hauskaa on sinänsä se että suurin osa ihmisistä ei koskaan varmaan edes ajattele mistä nämä kyseisest harjoitukset ovat lähteneet. Amma on kirjoittanut kaksi kappaletta tuhat sivuista kirjaa joogan historiasta, noita ei ole saatavilla muuten kuin suoraan täältä Ashramista. Ne ovat hänen elämäntyönsä ja ne perustuvat hänen henkilökohtaisiin tapaamisiin näiden jooga-mestareiden kanssa. Vaikka Intia on näinkin iso maa niin silti kaikki suuret ja perinteiset joogakoulut ja organisaatiot pitävät yhteyttä ja Gurut tuntevat toisensa. Itselleni oli melkoinen  yllätys miten mm. Iyengarin ja Pattabhi Joisin suuntaukset ovat alkaneet mutta en pysty sitä tässä kirjoittamaan, ei riitä aika. Mutta kerrottakoon sen verran että näillä kahdella mestarilla on yhteinen Guru, Krishnamacharya. Suuntaukset kuitenkin ovat aika erilaiset jos katsoo mitä nuo edustavat länsimaissa tällä hetkellä.