tiistai 4. joulukuuta 2012

Taas repes housut



30.11.

Dr. Ananda oli 2,5 viikkoa matkoilla ja tuon ajan meitä sijaisti hänen jooga-oppilas ja Pondicherryn yliopiston joogan opettaja Meena ja hän opetti meille jooga-sutria. Tällä viikolla Dr. Ananda palasi Australiasta missä hän oli pitämässä joogakoulutuksia tuon ajan. Tuliaisina se toi pojalleen Angry Birds repun :D Ja Anandraj oli aivan onnessaan tuosta repusta. Tällä viikolla oon vasta tajunnut kuinka spesiaalissa tilanteessa me täällä ollaan. Meidän karmajooga duunit vaihtui taas ja mä olen nyt Sambrani- mies. Eli mä vierailen jokaisen huoneessa ja mulla on mukana kukkaruukku jossa hiillos palaa ja siihen mä nakkelen sellaista Sambrani jauhetta joka tuo hyvän tuoksun savun mukana ja pitää (ainakin teoriassa) hyttyset poissa. Mä tosiaan aloitan mun kierroksen tuolta Amman perheen asunnosta eli käyn heidän yksityisissä tiloissa savuttelemassa tuota Sambrania ja samalla pääsen kurkistamaan heidän tiloihinsa. Ja noiden kierrosten aikana tällä viikolla jotenkin vasta oon tajunnut että ne tosiaan asuu täällä meidän kanssa, tai me asutaan täällä heidän luonaan. Ja me ollaan täällä puoli vuotta, puolet siis heidän vuodestaan, ja tämä kurssi on joka vuosi. Me ollaan oikeesti todella pieni ja tiivis perheyhteisö täällä.

Viimeisen viikon aikana huolta on aiheuttanut meidän koiranpennut. Noin kuukausi ennen kuin tämä kurssi alkoi niin Ashramiin syntyi koiranpentuja joista he päättivät pitää 1 poikakoiran ja 1 tyttökoiran. Nuo koirat ovat olleet aika tiiviisti osa meidän arkea täällä kun ne pyörii koko ajan jaloissa ja on tosi ihmisrakkaita. Nyt viikko sitten molemmat sairastui aika kovasti ja kukaan ei oikein tiennyt että mikä niillä on. Ensin ne ripuloi, okseni ja sitten lopetti syömisen. Sen jälkeen ne oksensi ja ripuloi verta ja meni aika huonoon kuntoon. Ne ei enää liikkunu ollenkaan vaan makas puskassa piilossa koko ajan. Tällä viikolla ne vietiin sitten eläinlääkäriin jossa eläinlääkäri tutki molemmat pennut ja ei pystynyt sanomaan mikä niitä vaivaa. Alilämpöisiä ne oli ainakin ja matoja ei kuulemma ollut. Antibioottikuurin ne lopulta sai ja jotain suoloja ja samantyylisiä aineita mitä nyt ihmisille annetaan kun ne ei syö eikä juo mitään ja päästää kaiken vain läpi. Nyt kun ne on antibioottieja vetänyt pari päivää niin tyttökoira on jo innoissaan juoksentelemassa täällä mutta poika vielä taistelee hengestään. Ne on samanikäisiä mutta tyttökoira on 2x niin iso kuin veljensä. Veli on nyt niin huonossa kunnossa että saa nähdä paraneeko se enää.

Muuten arki on melko leppoisaa ja ihan hyvä ja rento fiilis täällä on. Kovasti oottelen postista pakettia saapuvaksi jonka tilasin Suomesta. Tilasin ihan joulua varten mutta ei haittaa jos se tulee jo ennen joulua kuten vaikka huomenna ;) Eilen sain niin mahtavan yllätyksen postista että se pelasti tämän viikon! Tuli joulukortti kotoa kummipojalta ja samassa kuulumiset sieltä. Joulukortissa oli kovasti kummipojannäköinen tonttu pyöreine poskineen ja punaisine hiuksineen :D En edes muista milloin olis viimeksi saanut oikean kirjeen. Jotenkin on aivan eri asia saada joltain käsinkirjoitettu kirje kun vastaavasti sähköpostia tai facebook- viestiä. Se on jotenkin niin paljon henkilökohtaisempi ja tulee sellainen olo että joku on oikeasti nähnyt vaivaa ja ajatellut kun on käsinkirjoittanut kirjeen ja lähettänyt sen toiselle puolelle palloa. Pieni asia mutta merkitsee niin paljon. Pitäis itekki kirjotella käsin kirjeitä...


1.12.

Eilen meillä oli Satshanga joka oli pyhitetty ainoastaan meidän opiskelijoiden kysymyksille. Siinä kävi niin että tuosta 1,5 tunnista mä varastin suurimman osan,vaikka mulla ei ollut kuin kaksi kysymystä. Mutta syy ehkä oli enemmänkin Amman, hän vastasi niihin tunnin verran. Oli äärimmäisen mielenkiintoisia näkökulmia ja aiheena oli Karma ja jälleensyntyminen. Nuo molemmat ovat aika oleellisia ja tärkeitä asioita jos haluaa edetä joogassa pidemmälle tai kasvaa henkisesti lähemmäs lopullista päämäärää. Itse Asanat, eli tuo fyysinen puoli Joogasta, on loppupeleissä niin minimaalisen pieni osa itse kokonaisuutta ja koko Joogaa että sitä ei usko ennen kuin alkaa asiaan paneutumaan ja pääsemään kunnolla kosketuksiin aidon ja oikean Joogan kanssa. No mutta kuitenkin, eräs mielenkiintoinen pointti oli mm. se että jälleensyntyminen oli alunperin oleellinen osa kristinuskoa, kunnes kirkko päätti poistaa sen siitä jotta he saavat otteen ihmisistä ja näin he kehittivät taivaan ja helvetin. Raamatussa on kuulemma useita kohtia joissa viitataan jälleensyntymiseen jne. Tätä en tiennyt eikä moni muukaan. Jälleensyntyminen on ollut myös osana muita uskontojakin. Päivä päivältä arvostan enemmän Ammaa koska mitään meille ei tuputeta. Ja meitä myös muistutetaan siitä että älä usko ja ota omaksesi kaikkea heti mitä täällä sanotaan vaan pidä mieli avoinna ja anna kaikelle mahdollisuus. Swami tiesi oman edellisen elämänsä, ja Amma sanoi että hänellä on tietoa ja kokemuksia omista aiemmista elämistä joten hänelle se ei ole uskon asia vaan hän tietää asian olevan niin. Ja jos tämä jälleensyntyminen jossain vaiheessa paljastuu todeksi ja tulee omaksi käsitteeksi niin sen jälkeen kaikki paineet suorittamisesta tämän elämän aikana katoaa. Tarkoitus elämässä on kasvaa niin kauan kunnes me tajutaan se meidän todellinen ”luonne” eli ollaan riisuttu itsemme täysin omista harhakuvitelmista ja egoista. Jotkut meistä on ns. vanhoja sieluja, toiset vähän nuorempia. Eli meillä jokaisella on enemmän tai vähemmän aiempia ihmiselämiä takana ja sen mukaan meidän henkinen kehittyminenkin jatkuu. Me ei muisteta mitään aiemmista elämistä koska muuten nykyinen elämä tulisi mahdottoman vaikeaksi. Ja hyvä pointti oli se että miksi meidän pitäisikään muistaa mitä me tehtiin edellisessä elämässä kun me ei muisteta mitä me tehtiin viime viikollakaan. Ja mitä se muuttaisi nykyisessä elämässä vaikka muistaisi vanhan elämän.

Toinen kyssäri koski Karmaa. Karma liittyy aika kiinteästi jälleensyntymiseen. Meillä on useampaa erilaista karmaa mutta yksi mitä en millään ymmärrä on se että viattoman nuoren ihmisen kuolema, saattaa johtua karmasta joka on alkujaan edellisestä elämästä. Eli sanotaan vaikka että 2-vuotias tyttö kuolee, ja tuo kuolema saattaa johtua hänen edellisessä elämässään luodusta karmasta. Hänen kuolema ei tunnu varmaan kenestäkään reilulta, eikä sitä voi mitenkään ymmärtää saatika hyväksyä. Miksi tuollaista tapahtuu? Mutta jos me eletään useita elämiä, satoja tuhansia tai jopa miljoonia, niin mitä väliä sillä on? Ainut mitä siinä tapahtuu siis on se että tuo tilanne luo ison kriisin tytön läheisille ihmisille joiden täytyy oppia asian kanssa elämään. Eli heille se tulee olemaan suurimpia opetuksia elämästä. Mutta länsimainen mieli ei voi mitenkään ymmärtää tätä tapahtumaa kun meillä kerran ei ole ajatustakaan jälleensyntymästä. Meidän näkemys on se että me ollaan kerran synnytty tänne ja meillä on tämä yksi ja ainoa elämä aikaa täällä, jotenkin miten voi ymmärtää että toiselle onkin annettu vain 2 vuotta aikaa täällä ja hän on täysin viaton.

Jos me uskotaan jälleensyntymiseen niin vois sitten ajatella niin että yhdelläkään edellisellä elämällä ei ole mitään merkitystä, koska ainut asia mikä merkitsee on tämä hetki tässä ja nyt, kaikki mitä me ollaan tehty tässä ja edellisissä elämissä, kulminoituu tähän hetkeen, tämä on se paikka mihin mun on täytynyt tulla ja tämä on mun tehtävä nyt.

Ralphin kanssa meillä on aika usein hyviä jutustelutuokioita koska meillä on ehkä vähän samanlainen lähestymistapa näihin aisoihin. Aika monet tytöt täällä alkaa olla ns. Bhakti- joogeja, eli ne pitää Mantroista ja näistä intialaisista lauluista ja erilaisista rituaaleista mitä täällä tehdään. Ralphin kanssa me yritetään järjellä tajuta näitä Karma- juttuja ja muita aiheita mitä nyt täällä käsitelläänkään. Yleensä ei tajuta.

Viimeksi juteltiin Ralphin kanssa logoterapiasta mistä mulla ei ole henk.koht. mitään kokemusta mutta Ralph on sitäkin harjoittanut. Mä tutustuin tuohon ajatukseen ensimmäisen kerran viime vuonna kun meinasin mennä suorittamaan logoterapiakurssin kun se kuulosti niin mielenkiintoiselta ja fiksulta filosofialta. Jokaisen on löydettävä elämälleen tarkoitus, oli se sitten kristinusko ja Jumala tai Buddhalaisuus tai Hindulaisuus, kuitenkin jotain mihin uskoa. Eikä sen ole pakko olla missään nimessä uskonto. Kuolema olis hyvä käsitellä mielessä ja ajateltava läpi, koska jos sitä ei koskaan tee, tulee se joskus väistämättä lähelle ja aiheuttaa ison kriisin elämässä. Ihmiset jotka eivät usko mihinkään, kokee elämänsä aikana ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta ja kriisin tullessa, mihin ne voi turvautua? Logoterapian kehittäjä juutalainen Viktror E. Frankl (muistaakseni) huomasi toisen maailmansodan aikana keskitysleirillä ollessaan että tuolta selvisi ne ihmiset joilla oli joku tarkoitus elämälle. Jos sitä ei ole ja tulee ns. pahat ajat, niistä ei välttämättä pääse yli kun ei ole mitään tarkoitusta minkä takia elää. Pitää perehtyy lisää kun tulee takas Suomeen...

3.12.

Tänään päivä alkoi vähän ikävissä tunnelmissa. Meidän yhteinen lemmikki- koiranpentu kuoli aamulla kun oltiin aamupalalla. Se oli sairastellut vajaat pari viikkoa ja viime viikolla sitä käytettiin eläinlääkärillä useaan otteeseen ottamassa piikkiä ja kaikkea mahdollista mutta eipä se siitä toipunut. Sen sisko sen sijaan parantui ja voi nyt hyvin. Ikävä homma että näin kävi, joillekin tuo oli aika yllättävän kova pala. Ralph on ollut meillä koira vastaava koko ajan ja sen ajan kun muut tekee Karma-joogaa niin Ralph on pitänyt koirista huolta, pessyt ne ja harjannut jne. Ashramin lapsille tuo on varmasti kova paikka kun ne tulee koulusta ja niiden lemmikki on kuollut. Amma piti heti päivällä pienen Pujan ulkona ja me haudattiin Bima Ashramin pihalle.

Joululoma ei sitten ottanutkaan tuulta alleen. Täällä on vuodein tärkein Puja joka vuosi tiettynä päivänä vuodesta ja valitettavasti se osuu tänä vuonna just tuohon 27.12. päivään. Eli meidän loma alkaa 25.12. ja päättyy 30.12. ja tuossa keskellä meidän täytyy tulla tänne päiväksi. Ei tarvi siis lähteä kovin kauas. Eipä tuo mitään, en varmaan olis jaksanutkaan, Tulee tuo 5 päivän vapaa tarpeeseen. Menee varmaan ihan tutustuessa lähialueeseen ja nukkuessa ;)

4.12.12

Tänään taas repes yhdet housut perseestä joogatunnilla, oisko ollu viidennet, ei oikeestaan sen kummempaa tänään täältä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti