Moikka
Nyt on noin 10 pv oltu arkirytmissä Ashramissa. Juuri ennen
kuin alkoi kurssi niin mulla oli synttärit eli vasta 32v! Arkeen kuuluu ennen
Hatha joogaa ja ennen Pranayama tunteja ja ennen ruokia laulaa alkumantroja ja
yllätys oli 1.10. kun alkumantra olikin hyvää syntymäpäivää laulu! Sainpa jopa
muutamia lahjoja. Oon kertonut monille että meillä Suomessa ei ole ihan näin
paljon eläimiä sisätiloissa...eikä ulkotiloissakaa eikä varsinkaa tämmöstä
ötökkämäärää, joten he ystävällisesti päätti ostaa mulle lahjaksi pimeässä
loistavia hämähäkkejä pääkalloja jne seinälle. Illalla oli vielä vuorossa
synttärikakku mikä oli varsin maukasta, perinteinen suklaakakku joka suli melko
nopeasti! Oli hyvää! Varsin mukavat ja erilaiset synttärit siis!
Ruoka Ashramissa on hyvää. Täällä ei ole vegaani ruokavalio
vaan ihan perus kasvisruokavalio. Aamupalalla on puuroa, hedelmiä ja sitten
sellasia juttuja joiden nimiä en muista vielä mutta ne on hyviä J Lounaalla on pääasiassa aina riisiä ja siihen
jokin kasvijuttu ympärille, niiden lisäksi jonkinlaista salaattia ja joskus
jälkkärinä on hedelmiä. Lounas vaihtelee aika paljon mutta aina se on ollut
tosi hyvää. Illallinen on yleensä keitto, hedelmäsalaatti, paahtoleipää ja
hedelmiä tai ainakin osa näistä. Ruoka on intialaista, ei liian maustettua
mutta just sopivasti. Ruoka ei myöskään ole mitenkään yli terveellistä, eli
täällä kaikkeen lisäillään aina sokeria, oli se sitten luonnollista sokeria tai
valkoista niin sitä ei itse tarvi lisätä puuroon vaan se on jo siellä. Sen
lisäksi meitä lahjotaan välillä toffeekarkeilla kun ollaan käyttäydytty hyvin.
Eli toistaiseksi aika rento meininki ruoan suhteen.
Reippaan viikon kuluttua meillä alkaa putsaus. Se tarkoittaa
kaikenlaista puhdistusta ja sit en kovin innolla odota. Sunnuntai tulee olemaan
päivä jolloin syödään vain hedelmiä, maanantaina suolavettä juodaan
litrakaupalla ja puhdistetaan koko ruoansulatusjärjestelmä, sen jälkeen on
vesipaasto 3pv, eli ei mitään muuta kuin vettä 3 päivään. Tähän aikaa liittyy
tietysti paljon erilaisia harjoituksia jotka auttaa kehoa ja mieltä puhdistumaan
mutta ei niistä sen enempää. Kermana kakun päällä on ”coffee enema ” jota en
suoraan sanottuna odota kovin innokkaasti. Mutta se on pakollinen osuus kurssia
joten ei auta. Itse saatte selvittää mikä se on jos ei heti aukea.
Päivärytmi täällä on seuraavanlainen:
4.20 mä herään herättämään muut, 4.30 virallinen herätys
5.00 alkumantrat ja ns. aamunavaus / mantrat ja Amman päivän
mietelauseet
5.15 siirrytään kattoterassille jossa alkaa aamujooga ja
meditaatio. Sanotaan että meditaatio on parhaimmillaan kun sen tekee juuri
ennen auringon nousua. Aurinko nousee täällä noin klo 5.30. Amma (70v.) itse
ohjaa ensimmäisen puolikkaan tunnista mukaanlukien meditaation /
keskittymisharjoituksen ja sen jälkeen hiukan joogaa, kuuden aikaa ohjat ottaa
nuorempi opettaja Laksshmi joka ohjaa fyysisemmän puolen harjoituksesta.
8.00 maissa loppuu jooga.
8.15 aamupala
9.00 -10.00 karmajooga
11.00-13.00 Pranayama tunti eli hengitellään melko paljon
pari tuntia putkeen
13.15 lounas
lounaan jälkeen vapaata
16.30 Dr. Anandan pitämä Mantra tunti jolloin lauletaan
vähän Sanskritin kielellä Mantroja ja vielä enemmän keskustellaan kaikesta. Nämä
oli vähän alkuun sellasia tunteja mihin suhtauduin varauksella koska mantrojen
laulaminen ei ole oikein ollut se mun juttu, mutta Dr.Ananda (Swami Gitanandan
poika)on sen verran fiksu kaveri että sen juttuja kuuntelee todella mielellään
ja se eksyy aina mantroista muihin aiheisiin joten välillä ne Mantrat vaikuttaa
sivuseikoilta näillä tunneilla.
18.15 illallinen
19.00 lisää laulua jonka jälkeen on Satsangha Amman
pitämänä. Tarkoittaa siis että paljon mielenkiintosia keskusteluja, yleensä
Amma puhuu joogasta ja joogisesta elämästä ja elämästä ylipäätään. Nämä pitäsi
nauhoittaa.
Noin 20.30 päästään vapaalle eli nukkumaan.
Hiljaisuutta me pidetään täällä lähes päivittäin Mantra
tunneista aina aamujoogaan asti, eli ei keskustella iltaisin keskenämme muuten
kuin noilla Amman Satsangha tunneilla. Poikkeuksia ohjelmassa on kun torstaina
on vapaapäivä, eli silloin herätään samaan aikaan kuitenkin joogaamaan mutta
aamujoogan jälkeen on vapaata illalliseen asti. Sunnuntaisin saa nukkua koska
silloin vieraillaa aamupäivällä vanhalla Ashramilla jossa pidetään Puja,
hindulainen rituaalinomainen tilaisuus. Vanhalle Ashramille on haudattu 10
vanhaa Swamia mukaan lukien tämän ”joogasuuntauksen” ja Ashramin perustaja,
Swami Gitananda. Maanantaisin
opiskellaan iltaisin Sanskritia. Voisin sanoa että olen todella tyytyväinen
ohjelmaan ja opetukseen ja opetus on erittäin laadukasta ja itseäni
kiinnostavaa, juuri sitä mitä tulin hakemaankin. Okei täällä lauletaan aika
paljon mutta kyllä mä siinä mukana pysyn. Oon kuitenkin ollut Katinkullassa
karaoke-isäntänä joskus. Tarkoitushan siis tällä koko koulutuksella on tutustuttaa
meidän joogan alkulähteille. Jos ei tiedä mistä jooga tulee, mistä kulttuurista
se on syntynyt jne. niin miten sitä voi koskaan oppia ymmärtämään. Ehkä tuo
sunnuntainohjelman voisin vaihtaa johonkin muuhun, siellä lauletaan Sanskritin
kielellä Mantroja pari tuntia ja tehdään erilaisia rituaaleja. Alkuun se oli
ihan mielenkiintoinen kokemus ja kosketus hindulaisuuteen mutta nyt kun se
tehdään joka sunnuntai niin se ei tarjoa paljon uutta. Itse tuskin tulen
Suomessa koskaan järjestämään sunnuntaisin hindulaisia menoja kuten täällä
tehdään, mutta yritän ja haluan kovasti ymmärtää sen miksi niitä täällä
tehdään.
Tuo hindulaisuushan on siinä mielessä mielenkiintoinen
uskonto että se on näillä täällä niin joka päiväisessä elämässä. Ei täällä
silleen ole himouskovaisia ja niitä jotka eivät usko, vaan se on mukana
kaikilla joka päiväisessä elämässä. Kadulla kun kävelee niin joka talossa on
hindulaisia symboleja, yksi mielenkiintoisimmista on hakaristi käännettynä. En
vielä ole selvittänyt tämä paikallinen merkki tulee, mutta täältä nuo natsit
ovat mallia ottaneet omaan symboliinsa.
Ashram elämään kuuluu aika paljon sääntöjä. Meidän on
pukeuduttava intialaisittain. Tämä on ollutkin yksi mielenkiintosimmista
ongelmista täällä. Naisten vaatekauppoja on vaikka kuinka paljon ja tarjontaa
on pajon. Mutta miesten vaatteita ei olekkaan niin paljon, tai niin laajaa
valikoimaa. Paidan löytäminen on isoin ongelma mihin olen törmännyt.
Paikallinen puuvilla on kuulemma niin hyvää että sitä mielellään pitää mutta
itse koen saman fiiliksen kuin pukisin kauluspaidan päälle. Se ei tunnu hyvältä
päällä eikä hengitä. Myös kokoja on ollut vähän vaikea löytää. Täällä mä olen
jo aika iso kaveri ja pari paitaa on jo revennyt kainaloista kun on vähän paita
tiukentunut joogatunnilla kun kädet on nostettu ylös. Parit housutkin on revenneet takapuolesta kun
on joogailtu. Eli voin sanoa rehellisesti että länsimaiset joustavan
urheilukuteen eivät ole huonoja! Mutta sellasia me ei saada täällä käyttää.
Vapaapäivänä jos lähdetään kaupungille niin voin pitää omaa t-paitaa ja se
onkin varsin hyvä fiilis verrattuna näihin intialaisiin ”hengittäviin”
paitoihin. Hyvänä puolena voidaan sanoa että miehet pitää täällä dhoteja. Dhoti
on iso lakana joka kietaistaa vyötärön ympärille hameeksi. Eli suurimman osan
ajasta olen täällä hame eli dhoti päällä. Saattaa naurattaa siellä päässä mutta
kun lämpöä on +37 ja kosteus siihen päälle (sama fiilis kun menee saunaan joka
ei ihan vielä ole niin kuuma) niin sitä on aika mielellään hame päällä!! Mulla on jo kaksi dhotia! Tosin en osaa käyttää
niitä kovin hyvin vielä. Niiden kanssa on aika vaikea istua ja joskus meinaa
käydä niin että kun on istunut aloillaan eri asennoissa tunnin ja sitten nousee
ylös niin dhoti saattaa jäädä alas. Ralphilla kerran tippui Dhoti kesken
tervehdyksen kun sillä oli kädet edessä namaskar mudrassa, kaveri seisoi Dr.
Anandan edessä boxerit jalassa J Sen solmimista pitää vielä harjoitella, sitä
kun ei kuitenkaan ihan kietaista ympärille kuin pyyhettä. Eilen kuitenkin
shoppailin t-paitoja. Ostin niin hengellisiä ja joogisia paitoja että pitäis
kelvata. Yhdessä on OM symboli ja yhdessä hindulainen elefantti ja yhdessä
Krishna. Pääpointti Ammalla oli että ei T-paitoja joissa lukee Pouttu tai
Adidas tai jotain muuta vastaavaa.
Lisää ongelmia paratiisissa aiheuttaa politiikka! Joillakin
on jotain ongelmia joidenkin toisten kanssa ja itsensä kanssa ja se aiheuttaa
sen että meidän pikku kylä on suurimman osan aikaa ilman sähköjä. Eli
taskulamppujen ja kynttilöiden varassa ollaan aika paljon. Ei siis paljon
latailla puhelimia ja tietokoneita. Tämä myös aiheuttaa sen ongelman että yöllä
ei ole mahdollista käyttää tuuletinta. No kaikkeen tottuu ja nyt se tuntuu ihan
normaalilta että joka ilta melkein syödään illallinen kynttilänvalossa. Meillä
on kyllä sähköille varajärjestelmä ja se toimii aika hyvin yläkerrassa eli
välillä yläkerta saa valot ja tuulettimet toimiin mutta alakerran
varajärjestelmässä on jotain häikkää ja mä asun alakerrassa. Aasin siltana
tästä voidaankin tulla siihen että mihin kaikkeen sitä onkaan tottunut ja
pitänyt itsestään selvänä. Saa käydä siistissä kylpyhuoneessa jossa on valot.
Ei täällä. Iltaisin kun menee nukkumaan pitää ottaa taskulamppu jotta pääsee
sänkyyn hyttyverkon ali. Aamuisin pitää kävellä taskulampun kanssa ettei astu
koiranpaskaan jota on joka puolella. Kokki joutuu kokkaamaan illallista varsin
usein pimeässä ja valitettavan usein. Pitää tarkkaan miettiä milloin lataa
koska sähköä on noin 4-6h vuorokaudessa tällä hetkellä. Varajärjestelämä kuluu
jos sähköä käyttää liikaa ja sit loppuu kaikilta sähköt.
Aamuherätykset ovat olleet kyllä yllättävän helppoja. Oon
tosissaan itekkin yllättynyt kuinka hyvin siihen on tottunut että heräilee 4.20
joka aamu. Mä olen tosiaan kellomies tämän kuun ja mun vastuulla on elää kellon
kanssa ja soittaa sitä aina ennen tuntien alkua ja herättää muut aamuisin....ja
nyt pitääkin taas mennä. Toivottavasti saadaan poliittiset suhteet kuntoon
täällä Intian maaseudulla jotta saataisiin sähköä ja päästäs päivittään
facebookkiakin. Nettikahvilatkin on luonnollisesti pimeänä kun ei ole sähköä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti