Kylläpä on helpottunut olo kun sain eilen palautettua lopputyön. Ei tarvi enää sitä ajatella, eikä muitakaan raportteja. Tämän koulutuksen raportit ja tehtävät on nyt hoidettu. Tänään oli viiminen tunti jonka pidin eli ei ole enää opetusharjoitustuntejakaan. Saadaan viimeiset tunnit opettaa omalla kielellä mikäli näin halutaan ja tottakai mä opetin tänään suomeksi. Pieniä haasteitahan siinä oli jotta sain viestin perille ja myönnettäköön että käytin välillä englantia apuna. Mutta periaatteessa kun opettaa muutamat avainsanat, oikea ja vasen, 1-9 numerot, sisään ja uloshengitys niin siinähän ne onkin mitä tarvii, loppu hoituu "yhteisellä" sanskritin kielellä, eli tässä vaiheessa kun jengi tietää mitä pitää tehdä niin kun sanoo asanan tai kriyan nimen niin tiedetään jo että mitä tehdään. Hienosäätö tapahtui sitten suomeksi aina mistä kukaan ei mitään tajunnut. Ihan hyvä kokemus itselleni koska niin vähän on tullut käytyä Suomessa joogatunnilla että en ole ollenkaan varma miten noita tunteja ohjataa suomeksi. Ruotsissakin ollessa kaikki tapahtui englanniksi.
Tunti oli tosi onnistunut ja nautin kyllä opettamisesta aika paljon. Jotenkin se tuntuu luontevalta kun on opettanut ja ohjannut muutenkin niin paljon että ei sitä itse esillä oloa jännitä,enemmänkin niitä asiavirheitä mitä voi tehdä aika paljonkin kun on kyse hatha joogasta. Palaute oli hyvää ja kannustavaa ja kerrottiin että mun kannattaisi alkaa opettamaan. Ehkä alankin...joskus.
Nythän tää on sit sellaista kotiinlähdön odottelua loppuaika kun ei mitään suurempia tai virallisia velvollisuuksiakaan enää ole. Huomenna sunnuntaina meillä on nimenantamistilaisuus Pujassa, eli ei enää Anssia tunneta huomisesta lähtien näissä piireissä. Aika outoa tällä tavalla 32- vuotiaana luopua omasta nimestä ja ottaa joku intialainen nimi tilalle. Vaatii totuttelua. Mutta eihän tuota nimeä tosiaan tarvi passiin laittaa eikä duunihakemuksissa esittää.
Tuli tässä tarkastettua lentoaikataulukin, lähtö on edelleen 1,5 viikon kuluttua keskiviikkona klo 4 yöllä paikallista aikaa ja Suomessa ollaan joskus iltapäivällä kolmen maissa. Ei varmaan tuu hirveenä nukuttua kun pitää täältä Pondista lähteä illallisen jälkeen taksilla Chennain kentälle.
Tunti oli tosi onnistunut ja nautin kyllä opettamisesta aika paljon. Jotenkin se tuntuu luontevalta kun on opettanut ja ohjannut muutenkin niin paljon että ei sitä itse esillä oloa jännitä,enemmänkin niitä asiavirheitä mitä voi tehdä aika paljonkin kun on kyse hatha joogasta. Palaute oli hyvää ja kannustavaa ja kerrottiin että mun kannattaisi alkaa opettamaan. Ehkä alankin...joskus.
Nythän tää on sit sellaista kotiinlähdön odottelua loppuaika kun ei mitään suurempia tai virallisia velvollisuuksiakaan enää ole. Huomenna sunnuntaina meillä on nimenantamistilaisuus Pujassa, eli ei enää Anssia tunneta huomisesta lähtien näissä piireissä. Aika outoa tällä tavalla 32- vuotiaana luopua omasta nimestä ja ottaa joku intialainen nimi tilalle. Vaatii totuttelua. Mutta eihän tuota nimeä tosiaan tarvi passiin laittaa eikä duunihakemuksissa esittää.
Tuli tässä tarkastettua lentoaikataulukin, lähtö on edelleen 1,5 viikon kuluttua keskiviikkona klo 4 yöllä paikallista aikaa ja Suomessa ollaan joskus iltapäivällä kolmen maissa. Ei varmaan tuu hirveenä nukuttua kun pitää täältä Pondista lähteä illallisen jälkeen taksilla Chennain kentälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti